Kympin työllisyysalueen ensimmäinen vuosi
Vuoden 2025 viimeisten auringonsäteiden näkyessä taivaanrannassa on oikein pysähtyä ja vilkaista olan yli menneeseen vuoteen. Vuosi 2025 oli monella mittarilla täynnä muutosta alkaen maailmanpolitiikasta ja -taloudesta jatkuen kotimaan rakenteellisiin muutoksiin.
Työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle on ollut eräs suurista julkisen talouden rakenteellisista muutoksista viimeisten kymmeninen vuosien aikana. Tehtävä on merkittävä niin kansantalouden kannalta kuin inhimillisesti yksilöiden näkökulmasta. Suurimmalla osalla meistä on lähipiirissään ihmisiä, jotka ovat olleet työllisyyspalveluiden asiakkaana joko työttömänä työnhakijana, lomautettuna, aloittavana yrittäjänä, kotoutujana tai rekrytoivan työnantajan edustajana.
Vuoden vaihteessa Suomeen syntyi 15 TE-toimiston tilalle 45 kuntavetoista työllisyysaluetta, joista ainoastaan yksi organisaatio Suomessa perustettiin varta vasten tätä tehtävää ajatellen. Kuntayhtymä Kymppi rakennettiin kymmenen eteläpohjalaisen kunnan yhteistyönä vastaamaan alueensa elinvoiman kasvun haasteisiin työllisyyspalveluiden kautta.
Kympin ensimmäinen toimintavuosi alkoi vauhdikkaasti uuden viranomaistehtävän vastaanottamisella samalla kun henkilöstö siirtyi valtiolta uuteen kuntavetoiseen organisaatioon vuoden vaihteessa. On sanottava, että jos muutos on ollut iso kunnille ja asiakkaille, sitä se on ollut erityisesti henkilöstölle, joka on kuitenkin pysynyt muutoksen kelkassa mukana koko vuoden ajan. Haasteita on ollut, mutta ei sellaisia, joista emme olisi yhdessä selvinneet.
Kympin työllisyysalue on pysynyt keskeisillä työllisyyden mittareilla mitattuna valtavasta muutosvuodesta huolimatta parhaiden työllisyysalueiden joukossa Suomessa. Selvisimme ensimmäisestä toimintavuodesta hyvin ja olemme aloittaneet toimintamme kehitystyötä uudessa toimintaympäristössä kuntien ja keskeisimpien sidosryhmiemme kanssa. Yhteistyö onkin toimintamme ytimessä, sillä yksin emme tule pääsemään niihin tavoitteisiin, joita työllisyyden edistämiseksi on asetettu.
Vaikka Kympin työllisyysalueella tilanne on hyvä, taustalla on kuitenkin rakenteellisia haasteita: työikäinen väestö vähenee ja työvoiman kohtaanto-ongelmat näkyvät lähes kaikilla aloilla. Samalla kun rakennusalalla kamppaillaan hiljaisen tilauskannan kanssa, teknologia- ja energia-alan yritykset kilpailevat osaajista globaaleilla markkinoilla. Työtä kyllä olisi, mutta se ei aina löydä tekijäänsä.
Suomen tulevaisuuden kilpailukyky riippuu entistä enemmän osaamisesta. Koulutuksen ja työelämän välistä siltaa on vahvistettu, ja erityisesti ammatillisen koulutuksen vetovoima on nousussa.
Miltä sitten näyttää Suomi työllisyyden näkökulmasta vuonna 2026?
Talouden suhdanteessa on näkyvissä positiivisia merkkejä ja orastavaa talouskasvua vetää teollisuuden vankkurit. Jälkisyklisenä markkinana Kympin alueella luvut nousevat ehkä hieman muuta maata hitaammin.
Vuoden 2026 suomalainen työelämä on myös kaksijakoinen. Osa kansasta elää uuden talouden keskellä, jossa etätyö, yrittäjyys ja teknologia luovat vapautta ja mahdollisuuksia. Toiset taas kamppailevat epävarmojen työsuhteiden, nousevien elinkustannusten ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisen kanssa. Tämän epätasapainon ratkaiseminen on seuraavien vuosien tärkeimpiä tehtäviämme. Ei ainoastaan työllisyysalueena, vaan koko kansakuntana.
Jos jostain voi olla toiveikas, niin siitä, että taloudellinen realismi ja tulevaisuusajattelu alkavat vihdoin kulkea käsi kädessä. Vuosi 2026 ei ole vielä menestyksen vuosi – mutta se voi olla alku käänteelle, jossa Suomi löytää uuden kasvun ja työn tekemisen tavan. Ja tätä tulevaisuuden eteläpohjalaista kasvua haluamme olla mahdollistamassa Kympin työllisyysalueena.
Oikein hyvää ja toivon täyteistä uutta vuotta 2026!
Kirjoittaja:
Aki Ruotsala
Kuntayhtymä Kympin johtaja