Työnhakijan palveluprosessiin ja työnvälityspalveluihin muutoksia vuonna 2026
Eduskunta on hyväksynyt useita muutoksia työllisyyspalveluita koskeviin lakeihin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026. Muutos työnhaun päättymisestä ensimmäisestä laiminlyönnistä ja sen vaikutukset työttömyysturvaan tulevat voimaan 1.3.2026. Lakimuutosten tavoitteena on tehdä työnhakijan palveluprosessista selkeämpi sekä tehostaa työnhakua ja palveluihin osallistumista.
Palveluprosessi kevenee vuodenvaihteessa
Työnhakijan palveluprosessia kevennetään, mikä mahdollistaa resurssien kohdentamisen tehokkaammin ja asiakkaan tilanteen huomioimisen aiempaa paremmin. Henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja alkuhaastatteluun panostetaan enemmän. Työvoimaviranomaisen harkintavalta kasvaa, ja viranomaisella on velvollisuus edistää työnhakijan työllistymistä tarjoamalla hänen tarpeisiinsa sopivia palveluja.
Alkuhaastattelu ja työnhakukeskustelut
Nykyisin alkuhaastattelu järjestetään viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta, minkä jälkeen kolmen kuukauden aikana pidetään viisi täydentävää työnhakukeskustelua. Sen jälkeen työnhakukeskustelu pidetään kolmen kuukauden välein.
Vuoden 2026 alusta alkaen alkuhaastattelu pidetään kymmenen arkipäivän sisällä työnhaun alkamisesta. Kaavamaisesta mallista luovutaan, ja täydentävien työnhakukeskustelujen määrä määräytyy jatkossa työnhakijan palvelutarpeen perusteella. Työnhakukeskusteluja käydään kuitenkin edelleen kolmen kuukauden välein.
Työvoimaviranomainen arvioi työnhakijan palvelutarpeen kokonaisvaltaisesti, huomioiden esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn. Tarvittaessa työnhakija ohjataan muihin asiantuntija-arviointeihin monialaisen tuen varmistamiseksi.
Työllistymissuunnitelma
Työllistymissuunnitelma laaditaan yhteistyössä työnhakijan kanssa. Se sisältää toimenpiteitä työnhakuun ja mahdolliseen yritystoiminnan kehittämiseen liittyen.
Jatkossa suunnitelmaan voidaan sisällyttää entistä monipuolisempia, yksilöllisiä palveluja, jotka tukevat esimerkiksi työkykyä, toimintakykyä tai työnhakutaitoja.
Muutokset työtarjouksiin, työnhakuvelvollisuuteen ja nuorten koulutuksenhakuvelvollisuuteen
Uudistukset vaikuttavat myös työtarjouksiin ja työnhakuvelvollisuuteen. Työvoimaviranomainen voi tehdä työtarjouksen eli osoittaa työnhakijalle työpaikan, jota hänen on haettava. Velvoittavuus alkaa jatkossa aiempaa aikaisemmin. Lisäksi työnhakuvelvollisuus laajenee koskemaan myös osa-aikatyötä tekeviä. Nuoret työnhakijat voivat täyttää koulutuksenhakuvelvollisuutensa hakemalla myös muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen, jos tietyt terveydentilaan liittyvät ehdot täyttyvät.
Työtarjoukset
Nykyisin työnhakijan täytyy hakea työvoimaviranomaisen hänelle osoittamia työpaikkoja, kun alkuhaastattelusta on kulunut kuusi kuukautta. Jatkossa työvoimaviranomaisen osoittamia työpaikkoja täytyy hakea työttömyyden alusta lähtien.
Työnhakuvelvollisuus
Tällä hetkellä osa-aikatyötä tekevien työnhakijoiden työnhakuvelvollisuus on yksi haettava työmahdollisuus kolmen kuukauden aikana. Jatkossa heidän velvollisuutensa vastaa muita työnhakijoita: neljä haettua työmahdollisuutta kuukaudessa, ellei velvollisuutta ole alennettu tai poistettu.
Työnhakijan työkyky huomioidaan entistä paremmin. Työnhakijaa ei velvoiteta hakemaan työtä, jos arvioinnissa todetaan, ettei työn vastaanottaminen ole mahdollista hänen työkykynsä huomioon ottaen.
Vuoden 2026 alusta alkaen työnhakuvelvollisuutta ei voi enää täyttää julkaisemalla työnhakuprofiilin tai hakemalla työvoimaviranomaisen ehdottamaa työpaikkaa. Nykyisin yhden työnhakutoimenpiteen on voinut suorittaa julkaisemalla työnhakuprofiilin Työmarkkinatorilla, mutta jatkossa profiilin julkaisemisesta tulee pakollista eikä sitä enää lasketa työnhakuvelvollisuuden täyttämiseksi.
Myös työvoimaviranomaisen osoittaman työpaikan hakemiseen tulee muutos. Aiemmin työvoimaviranomaisen ehdottaman työpaikan hakeminen on voinut kattaa yhden työnhakutoimenpiteen, mutta lakimuutoksen myötä paikan hakeminen on velvollisuus, eikä sitä enää hyväksytä työnhakuvelvollisuuden täyttämiseksi.
Nuorten koulutuksenhakuvelvollisuus
Nykyisin alle 25-vuotiaan työnhakijan, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, on haettava vähintään kahta tutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa seuraavalle syksylle ollakseen oikeutettu työttömyysturvaan. Haettavien koulutusten täytyy olla sellaisia, että koulutukseen hakeva henkilö täyttää opiskelijaksi ottamisen perusteet.
Jatkossa hakuvelvollisuuden voi täyttää hakemalla myös työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen, työnantajan kanssa yhteishankintana hankittuun tai vastaavalla tavalla järjestettyyn työvoimakoulutukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen, jos asiasta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Ehtona on, että nuorella on vamma tai sairaus, joka estää siirtymisen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Suunnitelmassa voidaan sopia myös poikkeavasta koulutuspaikkojen hakemisen tarkasteluajankohdasta.
Seuraamusjärjestelmän muutokset voimaan maaliskuussa
Lakimuutos tuo merkittävän uudistuksen työnhakijoita koskeviin seuraamuksiin, sillä nykyinen neljäportainen laiminlyönteihin perustuva järjestelmä korvataan kaksiportaisella mallilla.
Jatkossa jo ensimmäinen asiointivelvoitteen laiminlyönti johtaa työnhaun päättymiseen. Lisäksi ensimmäinen työttömyysturvalain mukainen laiminlyönti ilman hyväksyttävää syytä aiheuttaa seitsemän arkipäivän mittaisen korvauksettoman määräajan eli karenssin. Mikäli laiminlyönti toistuu, seuraamuksena on kuuden viikon työssäolovelvoite.
Asioinnin laiminlyönniksi katsotaan esimerkiksi se, ettei asiakas saavu sovittuun tapaamiseen, ei vastaa etukäteen sovittuun puheluun tai jättää pyydetyt selvitykset toimittamatta määräajassa. Muutoksen myötä työvoimapalveluiden asiakkuus päättyy maaliskuusta alkaen jo ensimmäisestä tällaisesta laiminlyönnistä.
Työnhaun päättymistä koskevat muutokset ja niiden vaikutukset työttömyysturvaan tulevat voimaan 1.3.2026. Uudistus koskee kaikkia nykyisiä ja uusia työnhakijoita, jotka ovat ilmoittautuneet työllisyyspalveluiden asiakkaiksi.
Asioinnin helpottamiseksi Työmarkkinatori-palvelu lähettää ensi vuonna automaattisen tekstiviestimuistutuksen vuorokautta ennen tärkeitä määräaikoja, esimerkiksi ennen sovittua tapaamista, ennen haettavaksi osoitetun työpaikan määräaikaa tai ennen suunnitelmassa sovitun tehtävän takarajaa.
Lue lisää:
Työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittäminen – Työ- ja elinkeinoministeriö
Työttömyystuen karenssit kiristyvät – mitä siitä seuraa työttömille? | Ajankohtaista | Kela